RSS-syöte

Arvioinnin fokuksessa opintoprosessi kokonaisuutena

Anni Hyypiö

Humanistisissa tieteissä opintosuoritusten arvostelu voi toisinaan olla kinkkistä, sillä toisin kuin esimerkiksi
luonnontieteissä, harvoin voidaan määritellä kysymyksiin selkeät oikeat tai väärät vastaukset. Näin ollen
arvioija ei voi tarkastella suorituksia puhtaan objektiivisesti, jolloin arviointi voi aiheuttaa päänvaivaa sekä
arvioijalle että arvioitavalle. Tästä huolimatta yliopistossa opettavalle arviointityö on yksi tärkeimmistä
velvollisuuksista.

Yliopistonlehtori Nina Työlahti on ollut opetustehtävissä Oulun yliopistossa kirjallisuuden oppiaineessa jo
yli parinkymmenen vuoden ajan. Työlahti muistelee aloittaneensa sivutoimisena tuntiopettajana vuoden
1993 paikkeilla. Vuosien aikana väki on säästötoimien myötä vähentynyt, mutta työmäärä on pysynyt
samana – yliopistossa opettava joutuukin ”tasapainottelemaan työssään oman tutkimustyön ja opetuksen
välillä”.

Arvioinnin taustalla oppiaineen traditio

Työlahti arvioi työssään hyvin monenlaisia opiskelijoiden tekstejä, aina perusopintojen praktikum-teksteistä
väitösteksteihin asti. Työlahden mukaan arviointityö on yliopistossa opettavalle sekä haasteellisinta että
tärkeintä työtä. Arviointityö pohjautuu arvioijan oman näkemyksen ja kokemuksen lisäksi myös oppiaineen
tutkimusperinteeseen. ”Jos arviointi tuntuu vaikealta, voi asiaa tarkastella oppiaineen linjojen mukaan,
ja miettiä sitä, mitä yhdessä ollaan sovittu arviointiperusteista ja tutkimuksen tavoitteista”, Työlahti
muotoilee.

Hän korostaa myös jatkuvan itsearvioinnin tarvetta: opettajan tulisi opiskelijoiden suoritusten lisäksi
arvioida omaa toimintaansa ja rooliaan hallinnossa, tutkimuksessa ja opetustyössä.

”Hyvä essee on nautinto lukea”

Humanistisissa tieteissä esseet nousevat useimmiten keskeisimmäksi suoritustavaksi. Työlahti kokeekin
esseiden lukemisen ja arvioimisen itselleen hyvinkin mieluisaksi. ”Hyvin kirjoitettua esseetä ovat aina
nautinto lukea”, hän toteaa. Kirjallisuuden oppiaineessa esseet ovat keskeisiä myös tenteissä, sillä
eksaktien nippelikysymysten sijaan painotus on laajoissa, pohdiskelevissa esseevastauksissa.

Työlahden mukaan myös luentopäiväkirjat ovat hyvä tapa mitata opiskelijan osaamista, mutta hyviin
arvosanoihin vaaditaan heittäytymistä ja uskallusta. ”Luentopäiväkirjat ovat erityisen hyviä silloin, jos
opiskelija uskaltaa esittää myös omia mielipiteitään. Suorat referaatit luentojen kulusta eivät täytä
luentopäiväkirjan tavoitteita.”

Arvosanat asennekysymyksenä

Kirjallisuuden oppiaineessa opintosuoritukset arvostellaan pääasiallisesti numeerisella asteikolla. Työlahden
mukaan praktikum-ryhmissä työt arvioitiin hyväksytty/hylätty-asteikolla, mutta aiheesta saadun palautteen
myötä käytäntöä muutettiin. Kuitenkin myös arvosanattomalla arvioinnilla voisi Työlahden mukaan olla
vielä paikkansa. ”Ensimmäinen syksy menee monella lähinnä opiskelua opetellessa. Opintojen alkuaikoina
myös muut arviointimenetelmät voisivat olla ok.”

Moni voi kokea numeerisen arvioinnin kannustavan ahkerampaan pänttäykseen, kun taas kurssin
läpäiseminen hyväksyttynä tai hylättynä voi johtaa alisuorittamiseen. Työlahden mukaan sanallinen
arviointi ei johtaisi välttämättä opiskelijan lusmuiluun. ”Tämä on ennen kaikkea asennekysymys.
Viimeistään yliopistossa tulisi tehdä itselleen selväksi se, kenelle haluaa oppia.”

Palautetta saa – jos sitä ymmärtäisi pyytää

Aiheesta saadun palautteen myötä opiskelijoilla on myös kirjallisuuden oppiaineessa ollut mahdollisuus
pyytää laajempaa arviointia suorituksistaan. Työlahden mukaan aktiivisuus asian suhteen on ollut hyvin
vähäistä. ”Hyvin vähän on ollut käytössä, ja erityisesti pääaineopiskelijoilla”, hän toteaa. Työlahti arvelee
syyksi kenties sitä, ettei monella ole selkeää käsitystä siitä, minkälaista palautetta opettajalta saa. ”Jonkun
pitäisi ensin uskaltautua ensin liikkeelle, jotta muutkin rohkaistuisivat tulemaan paikalle. ”

Opettajakin voi saada arvioinnistaan äkäistä palautetta. Myös Nina Työlahti on saanut arviointeja koskevia
vihaisia vastalauseita. ”Kaikki opettajat niitä saavat.” Työlahti myös ymmärtää, jos odotettua huonompi
arvosana kuumentaa tunteita, mutta vihaisen riehumisen sijaan kannattaa käyttää virallisia reittejä asiansa
hoitamiseen. Esimerkiksi gradun arvosanasta voi tehdä virallisen valituksen, jolloin ylimääräinen tarkastaja
antaa asiasta lausuntonsa. ”Näihin pyyntöihin ei koskaan suhtauduta kevyesti!”

Arvioija tunnistaa huijausyritykset

Hyvin kirjoittava voi toisinaan tenteissä saada tietämättömyyttään anteeksi taidokkaalla kielellisellä
kiertelemisellä ja kaartelemisella. Huomaavatko opettajat näitä huijausyrityksiä?

”Voi kyllähän sen turhan lörinän aina sieltä tunnistaa”, Työlahti nauraa. Hän kuitenkin muistuttaa, että
usein humanistisissa tieteissä ei ole ainoastaan tarkoitus selvittää sitä, onko tentittävä kirja opeteltu ulkoa.
Työlahden mukaan erityisesti kirjallisuuden oppiaineessa yleisen lukeneisuuden osoittaminen on aina
plussaa.

”Asioiden laajempi kytkeminen kontekstiin, erilaiset linkit aiemmin luettuun, ovat myös tärkeitä. Pelkät
juonireferaatit eivät varsinkaan seminaaritöissä riitä vielä minnekään.” Työlahden mukaan myös tieteellisen
kielen osaamisella pääsee varsin pitkälle. ”Tieteellisen jargonin hallinta osoittaa lukeneisuutta.”

Keskiössä kokonaisuus

Opiskelijan tietojen ja taitojen mittaaminen onkin monella tavoin haastavaa puuhaa, jossa tulee ottaa
huomioon monia eri näkökulmia. Työlahti kertoo ottavansa arvioinnissa mahdollisuuksien mukaan
huomioon kokonaiskuvan, joka sisältää opiskelijan koko opintoprosessin, aina aihevalinnasta lopulliseen
suoritukseen. ”Jos opiskelija esimerkiksi valitsee esseeseen vaikean aiheen ja suorittaa sen kelvollisesti, voi
se olla parempi kuin se, että valitsee helpon aiheen, josta kirjoittaa sujuvasti”, hän muotoilee.

Tämä voi Työlahden mukaan vaikuttaa myös siihen, kuinka tiukalla arvosteluasteikolla suoritusta
tarkastellaan: haasteellisia aiheita arvostellaan lempeämmällä otteella kuin helppoja. Riskin ottaminen voi
siis olla varman päälle pelaamista kannattavampaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: